Voi tauko

Huh, tuppas tulla jo noottia kun en oo kirjotellu. Tai oikeestaan mua uhkailtiin lukulakolla ja mullittelulla! <3

Asiaa paranee nyt. Ehkä suurin osa miks on en oo saanu aikaseks kirjottaa on se, että oon ollu tosi laiska ottamaan mitään kuvia ja pelkkää tekstiä on tylsä kirjottaa. No mutta, nyt ei voi mitään.

Ihana mies mulla, kun yllätti aamuksi nannalla. <3

Jane meinaan eilen oli käymässä DBTL:ssä kattomassa jotain ihme bändiä, mikä soitti Donnassa. Tarkotus oli, et oltais menty yhdessä ja olisin menny autolla ni ois menny näppärästi. Se kuitenki alotti yhdeksän aikaa ja mulle iski väsy, joten sänky vei voiton. Nukuin ite niin sikeesti etten oo huomannu sen kotiin tuloa, se kyllä aina tuleeki niin hiljaa ja kulkee jonkun kännykän valon kanssa pitkin kämppää. Hassu.

Tänään pitäis tää työpäivä saada pulkkaan, niin alkais viikonloppu! Oon kyllä kuitenki sunnuntai aamulla tulossa tekemään yhden kampauksen ja meikin rippijuhliin, siinä kuitenkaa ei mee kovin kauaa ja hilpasen siitä kotiin sen jälkeen. Tarkottaa vaan, ettei mitään kummallisuuksia voi keksiä lauantai illallle. Eipä meillä silloseks mitään pitäis ollakkaan, mutta tänään pitäis mennä kattomaan DBTL:ään Jean S:ää! Jee! 

Linkki: UIT 2010: SANO ÄS (VOGUE)

Kuva: www.musiikkiviikot.fi

Noi äijät,.. <3 varsinki Antti. Läähpuuh.

On vaan yks mutta. Se mutta on se, että se alottaa 00:10 soittamaan. Ja tarkotus olis ihan vaan mennä kattomaan tätä bändiä, joten jos pysyn vaan hereillä sinne asti niin varmasti mennään rokkailemaan! Jane kuitenki kaupungilta soitti, että jos ostais ne sitten valmiiks niin tulis sitten ainaki mentyä. Mut 37e tän päivän lippu, HUH! Aikamoiset hinnat on tuollakin jo, eikä siinä, kyllä mä sen bändin näkemisestä maksan ton summan mielelläni, mutta Jannella siel ei oo mitään ja tulee ihan mun mieliks ja seuraks kattomaan sitä. Sellasesta aika kiva hinta vaan.

Viikonloppuna sain jopa aikaseks käydä ostamassa mansikoita pakkaseen. Käytiin Aurassa jossain tilalla (?), 5 kiloa lähti mukaan ja muussattuna pakkaseen. En oikeestaan käytä mansikoita vuodessa muuhun, kun hillona jos tulee tehtyä lättyjä ja mähän heti sitten teinki niitä pitkästä aikaa. Omnommm.

Mun hienot kuvat taas, kun en jaksanu panostaa enkä voinu odottaa lättyjen syömistä ennen kuvan ottamista, joten ekaks syötiin ja sit napsittiin kuvia. Ahmatti mikä ahmatti. Janne ei muutenkaa voi käsittää sitä, että jos ollaan vaikka kaupassa ja ostan jonkun patukan, etten odota kotiin pääsyä, vaan mun on pakko saada se heti kaupasta poistuttaessa. Nyt se on jo oppinu sen ettei se heitä niitä mihinkään kauppakassin pohjalle, vaan ottaa ne taskuunsa ettei tartte koko kassia purkaa vaan löytääksen sen hiton patukan. Pohjalta. Raukka parka. 

Nyt jatkuu operaatio töiden teko, joten yritän olla ahkerampi kuvien suhteen ja ehkä vähän parantaa niiden laatua, ettei tulis vaan kännykällä napattuja tummia, tärähtäneitä kuvia. Laiska mikä laiska myöskin.

Heey Woooo

Mä tein sen mistä olen haaveillu jo liian monta vuotta! Laskuvarjohypyn.

Kaikki lähti siitä, kun anopilla oli maanantaina synttärit ja lapset osti äitillensä tandemhypyn ja sinne se kylmähermonen nainen meni ja hyppäs, eikä edes jännittäny! Sitte kuulin, että Oripään lentokentällä on tän viikon tämmönen Freefly Playdate -tapahtuma, jonne on ympäri maailmaa tullut tälläsia laskuvarjohyppääjiä ja siinä ohella kun ne hyppii,tehdään näitä tandemeja sitten. Normaalisti se on jotain neljänsadan luokkaa ja tuolla se oli nyt ilman kuvausta kolmesataa. Joten tuli se hetki, et nyt tai ei koskaan! Mentiin Jannen siskon kanssa sitten tiistaina hyppelemään.

Tiistai aamuna varasin meille ajat illaksi ja sinne sitten tuli Janen ja meijän perhe kattelemaan. Täytyy kyllä myöntää, että sen aamun jälkeen kun sain tietää, että illalla tapahtuu, jännitti ihan hirveästi, mutta kuitenki hyvällä tavalla. Enemmän odotin just sitä, että työpäivä olis jo ohi ja päästäis paikan päälle.

Nyt on pakko kyllä varoittaa, että seuraavissa kuvissa nähdään silmiä sokaisevaa kauneutta!!

 

Voitte uskoa kuinka seksikäs olo oli noissa kuteissa! Sama se, kunhan tullaan nätisti taivaalta alas.

Oma äitini tälle mun miehelle vierestä huuteli, että "älä päästä tota tyttöä helpolla, keksi jotain pelottavaa!". Kiitti vaan. Joten, sain valita vuoristorata 1 taikka vuoristorata 2, ja totta hemmetissä mä otin 2 ja sain voltin koneesta lähdettyä. Oli se kyllä hienoa olla siinä koneen reunalla roikkumassa ja odottamassa, että kohta sitä mennään ja sitte jo mentiikin! Ja se hirveä jännitys oikeestaan katos aika pitkälti koneessa ja reunalle mennessä oli vaan odottavan jännittävä fiilis. Neljästä kilometristä lähdettiin ja vapaapudotusta niin kauan, kunnes mittarissa oli 1500 m. Ja kun kahtaasataa sieltä alaspäin tultiin, niin minä tällänen ns liimakorva sai kokea i-han hirveän korvakivun, ko veti korvat lukkoon ja särki niin hemmetisti. Kyllä se sitte helpotti jonkun ajan päästä, mutta olisin kyllä jotain niihin yrittäny keksiä ton olisin tienny. Sitten ko varjo avattiin, niin kipu ei enää pahentunu vaan alko lakkailemaan. Sitte nautittiin vaa maisemista. Harmi vaan, kun en tota Oripäätä tunne ollenkaan, niin en oikeen pystyny bongailemaan mitään tuttuja paikkoja, mutta hienolta tilkkutäkiltä se kuitenki näytti.

Sitten alas saapus Sanni.

Sieltäkin saapu ilonen tyttö alastulon jälkeen. On kyllä ihan yhtä kylmähermonen ko äitinsäkin. Ei sitä jännittäny missään vaiheessa ja oli koneessa vielä tältä kanssahyppääjältä kysyny, että pitäiskö nyt huolestua kun ei oo jännitystä ollenkaan. Ihme tyyppi. <3

Juu, kokonaisuudessaan todella hieno kokemus ja jos vaan on käyny mielessä, että olis hieno hypätä, NIIN HYPPÄÄ! Se ei ole niin paha kun mitä olin itse luullu. Mulla ollu monet vuodet, että joskus tässä elämässä mä vielä hyppään benjin ja tandemin ja nyt on sitten molemmat tehty. Täytyykin keksiä taas jotain uutta mun to do -listaani. Ajattelin kyllä jos olisin DBTL:ssä hypänny benjin uudelleen, kun viimeks hypätessä hyppäsin kaverin kanssa yhdessä, niin nyt sitten olis tarkotus toimia yksin. Sen näkee kuitenki sillon.

 

Koirapostia

On ollut aika koiratäyteinen viikko, tai ainahan meillä on, mutta nyt on nähty muutamia koirakavereita ja ollut jopa kamera mukana näissä tilanteissa. Viime keskiviikkona nähtiin taas Hellu Tanskandoggia, oikee rakastavaiset. Aww.

Perjantaina käytiin etsimässä Uittamon/Ispoisten koirien uimaranta ja se olikin aika kummallisessa paikassa, mutta pienten tsombailujen jälkeen se löyty. Rufuksen siskon omistajien kanssa sovittiin, että lauantai illalla reffataan jossain rannalla, ja kun Ruissalossa rokkailtiin koko vkl, niin ei ollu varmaa pääseekö sinne ajelemaan vapaasti, niin päätettiin mennä tonne Uittamoon. Enkä nyt välttämättä olis halunnu koiran kanssa mennä kännisten ihmisten sekaan. Ja tykästyin tohon Uittamon rantaan, kun se on paljon rauhallisempi, vähän pienempi kyllä, mutta nyttenkin oltiin vaan me, niin hyvinhän sinne sillon mahtuu.

Sisarukset

Sunnuntai vietettiin Aurassa, kun tuo lämpötila nousi taas aika kivoihin lukemiin. Käytiin Honkkarista hakemassa Rufukselle tämmönen lasten uima-allas, kun se ei oikeen tohon noitten altaaseen pääse. Eikä se välttämättä nyt kovin mukavaa oliskaan, kun olis vesi täynnä hiekkaa ja mustia karvoja. Joten sai poika ikioman lilluttelupaikan.

Rufus niin tykkäs tosta altaasta ja sielä käytiin välillä viilentymässä ja välillä juomassa. Oli vaan pirun kylmää, lämpötila oli joku 13 astetta. Altaassa onneks sentään 25 astetta ja pääs itekkin uimaan ja saunomaan.

Rufus saakin nauttia ens viikon ulkona olosta ja lilluttelusta, kun tiistaina muutetaan muutamaks päiväks anoppilaan, meille kun tulee remppamiehet tiivistämään ulkoseinät. Kaikista ulkoseinistä pitää olla huonekalut 1,5 m irti. Että niin, voipi tulla pikkasen ahdasta. Lisäks kun ei tiedä ollenkaan mitenkä Rufus siihen, kun me ei olla kotona ja sisälle tulee ihan tuntematon mies ja ihan että uskaltaako ne sinne edes tulla. No nyt ei kuitenkaan tarvii semmosta miettiä. Anopillakin on loma, joten koiralla on muutakin seuraa siellä kun vaan kissat. 

Väsynyt poika viikonlopun jälkeen

Diipadaapaa

Tänään on töiden puolesta ollu todella tylsä päivä, oli mulla aamulla värileikkausasiakas ja seuraavan asiakkaan meen tossa neljän aikaa leikkauttamaan hänen kotiinsa. Joten, arvatenkin saattaa, että mulla on ollu tänään todella tylsää. Välillä jotkut tylsät päivät menee kuitenki suht nopeesti ja myöhemmin vaan miettii, että miten hitossa toikin kuus tuntia voiski mennä, kun enhän mä ees tehny mitään ja mitä mä sitten oikeen tein?

Tänään on kuitenki tullu väännettyä lettejä ja meikkiä itelle. Mietin tässä et voisin tuoda sen mun kampauspään tänne, että saisin harjotella erilaisia kampauksia ja kokeilla kaikkea uutta. Ehkä mä etsin pään ja toteutan tän ajatuksen. Ehkä myös laitan kuvia sitten tehdyistä kampauksista jos ajattelen että ne voi jopa julkasta! Hui, enhän mä tietenkään saa sanoa niin, vaan että tottakai mä julkasen ja ne on semmosia. Oon ite itelleni vaan se pahin kriitikko, näin varmaan on kyllä jokasen ihmisen kohdalla, valitettavasti.

 

Voi mun haroripset vaan, ne kaipas kipeesti huoltoa. Uiminen ja saunominen ei oo kovin hyvää tehny niille. Aluks vielä välttelin uimassa sukeltamista, mut nyt oon ihan armotta sukellellu. Ne pitää varmasti kaikki poistattaa ja tehdä kokonaan uusiks. Mutta sekin kannattais varmaan tehdä sitten syksyllä se, koska tulen vielä varmasti tekemään hallaa niille, joten seuraavaks saa vielä pelkkä normihuolto riittää. Sekin kyllä on vasta puolentoista viikon päästä. No ei se mitään, lisäilen ripsitupsuja sitten vaan sekaan.

Hiljasuuden vuoks päätin tänään olla tulematta huomenna töihin. Olin sunnuntain tekemässä kampauksen ja meikin ja tulen lauantaina tekemään kahdet kampaukset, joten suotakoon tämä sitten mulle. Nautin siis tästä illasta, huomisesta ja olemisesta. Tack och adjö.

Mielipaha part 2

Voi venus. Mä nyt kyllä kusin tän mun päiväset lupaukset aivan tyystin!! HYIMUA.

Iran kanssa mentiin vetää kaa-meet ruokaähkyt Pancho Villaan. No ei se vielä mitään, mut oltiin niin typeriä että sen jälkeen mentiin body attackiin. Suoraan sanoen i-han saa-ta-nan ty-pe-rää! Sry kielenkäyttö.

Kaipa sitä kaikenlaista pitää sitte itse tehdä ja kokea, että tajuaa ettei se todellakaan ole järkevää. Koko tunti juoksua ja hyppyjä.. oksennus, eipä ollut kovin kaukana se. Että niin, hyvin alkoi taas.

Kiitos ja kumarrus, yritän toipua.

Mielipaha

Voooi kökkö. Nyt mun täytyy kyllä ryhdistäytyä kaikessa, että saisin sen viimisen viiskuus kiloa pois! Paino on yllättäen pysyny samassa siitä lähtien kun herkkulakko loppus. Ruokavalio on kyllä lipsunu pahemman kerran, kyllähän sen kaiken pitäis siitä lähteä liikkeelle, että se olis kunnossa. Kesä vaan jotenkin on mulle semmosta pahaa aikaa, kun tekee mieli syödä ja herkutella. Mekään kun ei oikeen osata pysyä paikallaan, vaan porhalletaan paikasta paikkaan koko aika, nii ei oo myöskään säännöllisesti tullu syötyä vaan haettu sitte ruokaa kun paha nälkä iskee. Äh. Sitten kun mä olen muka niin kiireinen koko aika, nii ei olis aikaa seistä hellan vieressä tekemässä sitä ruokaa..

Liikuntakin on jotenki tökkiny ja oonhan mä ihan käyny liikkumassa mutten ihan samanlaisella innolla kun ennen. Myöskin kun on niin hiton kuuma, nii soijaa pukkaa jo ennen alkulämpöjä! Nestehukka ja heikotus kuuluu myös mun joka kesään. Oon kyllä tehny parhaani pitäessä nestetasapainoa yllä, siitä annan propsit itelleni. Vielä kyllä olis varaa parantaa.

 Nyt vaan tosissaan täytyy ottaa itteensä niskasta kiinni ja petrata! Mittanauhaa enkä oikee vaakaakaan uskalla enää käyttää, saatika et voisin mennä kohta siihen kehonmittauskoostumukseen uudestaan kattomaan muka jotain tuloksia!

Asiasta tälleen porkkanaan, mutta mun on nyt kyllä pakko linkata video josta ollaan saatu kyllä semmosta hupia! hAhAhA

 


Psst. Mullon kauhee koirakuume, en nyt kyllä kestä!