Heey Woooo

Mä tein sen mistä olen haaveillu jo liian monta vuotta! Laskuvarjohypyn.

Kaikki lähti siitä, kun anopilla oli maanantaina synttärit ja lapset osti äitillensä tandemhypyn ja sinne se kylmähermonen nainen meni ja hyppäs, eikä edes jännittäny! Sitte kuulin, että Oripään lentokentällä on tän viikon tämmönen Freefly Playdate -tapahtuma, jonne on ympäri maailmaa tullut tälläsia laskuvarjohyppääjiä ja siinä ohella kun ne hyppii,tehdään näitä tandemeja sitten. Normaalisti se on jotain neljänsadan luokkaa ja tuolla se oli nyt ilman kuvausta kolmesataa. Joten tuli se hetki, et nyt tai ei koskaan! Mentiin Jannen siskon kanssa sitten tiistaina hyppelemään.

Tiistai aamuna varasin meille ajat illaksi ja sinne sitten tuli Janen ja meijän perhe kattelemaan. Täytyy kyllä myöntää, että sen aamun jälkeen kun sain tietää, että illalla tapahtuu, jännitti ihan hirveästi, mutta kuitenki hyvällä tavalla. Enemmän odotin just sitä, että työpäivä olis jo ohi ja päästäis paikan päälle.

Nyt on pakko kyllä varoittaa, että seuraavissa kuvissa nähdään silmiä sokaisevaa kauneutta!!

 

Voitte uskoa kuinka seksikäs olo oli noissa kuteissa! Sama se, kunhan tullaan nätisti taivaalta alas.

Oma äitini tälle mun miehelle vierestä huuteli, että "älä päästä tota tyttöä helpolla, keksi jotain pelottavaa!". Kiitti vaan. Joten, sain valita vuoristorata 1 taikka vuoristorata 2, ja totta hemmetissä mä otin 2 ja sain voltin koneesta lähdettyä. Oli se kyllä hienoa olla siinä koneen reunalla roikkumassa ja odottamassa, että kohta sitä mennään ja sitte jo mentiikin! Ja se hirveä jännitys oikeestaan katos aika pitkälti koneessa ja reunalle mennessä oli vaan odottavan jännittävä fiilis. Neljästä kilometristä lähdettiin ja vapaapudotusta niin kauan, kunnes mittarissa oli 1500 m. Ja kun kahtaasataa sieltä alaspäin tultiin, niin minä tällänen ns liimakorva sai kokea i-han hirveän korvakivun, ko veti korvat lukkoon ja särki niin hemmetisti. Kyllä se sitte helpotti jonkun ajan päästä, mutta olisin kyllä jotain niihin yrittäny keksiä ton olisin tienny. Sitten ko varjo avattiin, niin kipu ei enää pahentunu vaan alko lakkailemaan. Sitte nautittiin vaa maisemista. Harmi vaan, kun en tota Oripäätä tunne ollenkaan, niin en oikeen pystyny bongailemaan mitään tuttuja paikkoja, mutta hienolta tilkkutäkiltä se kuitenki näytti.

Sitten alas saapus Sanni.

Sieltäkin saapu ilonen tyttö alastulon jälkeen. On kyllä ihan yhtä kylmähermonen ko äitinsäkin. Ei sitä jännittäny missään vaiheessa ja oli koneessa vielä tältä kanssahyppääjältä kysyny, että pitäiskö nyt huolestua kun ei oo jännitystä ollenkaan. Ihme tyyppi. <3

Juu, kokonaisuudessaan todella hieno kokemus ja jos vaan on käyny mielessä, että olis hieno hypätä, NIIN HYPPÄÄ! Se ei ole niin paha kun mitä olin itse luullu. Mulla ollu monet vuodet, että joskus tässä elämässä mä vielä hyppään benjin ja tandemin ja nyt on sitten molemmat tehty. Täytyykin keksiä taas jotain uutta mun to do -listaani. Ajattelin kyllä jos olisin DBTL:ssä hypänny benjin uudelleen, kun viimeks hypätessä hyppäsin kaverin kanssa yhdessä, niin nyt sitten olis tarkotus toimia yksin. Sen näkee kuitenki sillon.

 

Vapaapäivä ja 10 km

Uu, eilen saapui mun odottama paketti. Polarin FT40 sykemittari, valkonen tietty. Eilen sen verta tyyppailin, että tänään osasin sitä käyttää ilman ihmeellistä häppeninkiä ja niinkun sitten osasinkin. Oppisin nopeesti kaikki toiminnot, kun oli sen verta yksinkertanen. Tossa googlettelin tätä kyseistä kelloa, ja löysin jonkun blogin kautta naisen, joka oli ostanu kyseisen kellon ja suositteli katsomaan Kuopion Sportstoren nettikaupasta, kun oli ollu -15% ja niin oli vieläkin. Joku 119e postikuluineen, joten ei ollenkaan paha hinta, kun kuitenkin laitteella hyvät ominaisuudet.

Tänään sitten vapaapäivän kunniaks lähdin kaupungille hoitamaan rästihommia, tukuissa ja pankissa piti käydä, eksyin myös uudistettuun H&M -liikkeeseen Hansaan ja sielä oli se Home-osasto! Jeij. Oli siellä vaikka mitä ja muutama juttukin sieltä puljusta tarttui mukaan, tietysti.

Musta tuubitoppi, ballerinasukat, suihkusaippua, bodyspray ja juoksuvyö

Back to 90's, ostin vyölaukun. Haha. Toi tulee kyllä enemmän kun tarpeeseen! Ihan loistavaa, en ois osannu lähtee edes ettimään tollasta, jollei se olis tullu mua vastaa ihan yllättäen. Toppi ja sukat nyt oli muuten vaan ja niin kyllä suihkusaippuakin, oli vaan niin kivan näkönen pullo, ni lähti mukaan. Body mistejä oon käyttäny muutamia vuosia, kun en oikeen voi hajuvesiä enää käyttää ihanan ihanan migreenin takia. Noita musta vaan harvoin löytyy mitään hyvän tuoksusia. Mansikka on ollu mun lemppari, ihana ja raikas, en vaan löydä semmosta enää. Toi nyt oli joku vaan, oli ihan ok tuoksu. Voipi olla, et muutaman kerran jälkeen haistan sen todellisen hajun ja helposti jää käyttämättä. Noi nyt niin kamalasti edes kyllä tuoksu, mutta antaa semmosen olon etten ihan paskalta haisis. Tiedä sitä sitte.

Pikkushoppailujen jälkeen matka jatku salille. Ja ihanaa oli olla liikkeellä päivällä, kun ei tarvinnu miettiä, että pitäis olla jotenkin muka nopea, koska on niin hiton myöhä ja huomenna työpäivä. Juoksumatto oli vapaana ja mä haastoin itseni ja juoksin 10 km. Ja ihan sanon, että olen itestäni ylpiä! Aikaa tähän meni tunti ja 20 min. Vaikkakin tää on kaukana vielä mun haaveesta juosta puolmaratoni.. Ei sillä kiire, se vaan kuuluu mun to do -listaan ennen kun täältä maailmasta lähden.

Alkulämpöä otin crosstrainerilla 5 min ja sitte juoksin ja lopuks 15 min kuntopyörällä palauttelu. Pelkäsin vaan juoksumaton sammutusta, kun tuntu että lähtee kaatumaan ja tukea ottamalla pääsin istumaan, se menee kyllä aina ohi, mutta niin ihmeellistä aina juoksun jälkeen. Sykemittari pääsi testiin ja oli kyllä aivan loistava kapine. Välillä kyllä hirvitti kattoa miten se syke nousee vaikka ei tuntunut ollenkaan pahalta. Se myös tallentaa noi harjotuskerrat ja niitä voi myöhemmin sitte kattoa ja ehkä huomaavansa jonkun sortin edistystä. Toivottavasti. 

Oli myös ihan kiva, kun monet laitteet oli kanssa Polarin, niin otti sykkeen siihen näytölle suoraan sykevyöstä, ilman että piti pitää niistä hiton häkkyröistä kiinni. Tosi mukava plussa.
 

Kellon ulkonäkö on sellanen, että voi hyvin käyttää ihan muutenkin, kun pelkästään liikkumisessa. Sen verta nätti.