Täystuho touhuissaan

Juu u. Eilen kotiintultua oli taas oikein ihana näky vastassa meidän pikku angstin jäljiltä. Koira oli vissiin päättäny, että se talvi sais jo tulla. En edes tiedä monta sohvatyynyä se on naamaansa vetäny, mutta sen tiedän, että Ikean vanhat kamalat taustalla olevat sohvatyynyt ei kelpaa, vaan suuhun on laitettu kaikki Vallilan ja Luhtan tyynyt. Noihin ei oo taidettu ees koiran puolesta koskea, viitti näköjään hampaitaan tommosiin edes upottaa. Tuppaa pojalla olevan äitinsä kaltanen kallis maku. Heh heh.

En se mää ollu.. ...

Niin tosiaan ja samaan syssyyn oli vedetty telkkarin kaukosäädinkin. Ei toiminu ko ite yritin, mutta Jannen hetken vääntelyjen jälkeen pelitti kuitenkin ihan hyvin. Onneks. Ois voinu olla vihasta miestä kun ois änärit jääny pelaamatta. Tosin on meillä makkarissa toinen tv, että ei nyt ihan hätä ois sen näkönen ollu.

Että hyvät ihmiset, jos haluatte pitää talonne puhtaana, kuolattomana, karvattomana, siistinä ja järjestyksessä, suosittelen lämpimästä hankkimaan koiran. Voin toki antaa ton ihanuuden lainaan vaikka viikoks ja voin taata että vihastutte siihen!

Yleistä diipadaapaa ja turhaa lätinää

Eilinen päivä oli taas niin perseestä. Tai se oikeestaan alko jo tiistaina mun päänsärky. Sitte se voimistu seuraavana yönä ja koko eilinen päivä meni päätä särkiessä. Pääsin töistä siinä kuuden jälkeen ja menin taas puol seiskalta sänkyyn ja Janne herätti mut kympiltä. Siinä sitte taas jotain onnetonta lääkettä nassuun ja takas pehkuihin. Ainaki sai mies pelata rauhassa uutta änäriään ja aamulla oli aikaslainen levänny olotila. Mutta oli sentään päänsärky poissa! Jes, se taas selätetty. Toivottavasti tää päivä menis paremmissa merkeissä, kun ei oikeen auta kun kalenteri täynnä asiakkaita, sama huomenna.

Ja voi että mua harmittaa. Mä olin niin typerä, kun tilasin aiemmin Zalandolta ne s.Oliverin talvisaappaat, tilasin koon 38, vaikka mun koko yleensä on 39. Meinasin kuitenkin, että josko se ois kuitenkin hyvä. No eipä ollut. Liian pieni ko varpaat oli rutussa sielä kärjessä. Nyt kuitenkin niistä koko 39 on loppuunmyyty!! Tietenki! Voi että et voi pänniä. Koko 40 voi helposti olla taasen liian iso, vaikka miettii, että talvella tulee monesti villasukkia vielä käytettyä että mahtaakohan se olla liian iso sittenkään.. En tiiä, itken.

Onneks kuitenki toinen ongelma ratkes, kun meillä on julkisivuremontti meneillään ja ollaan ihanasti sielä tunkkasten muovien alla. Niitten pitäis huomenna tulla irrottamaan parvekkeenoven kahva, kun sielä ei vielä ole kaiteita eikä muita, ettei kukaan vahingossakaan sitten mee sinne. Mutta kysynpähän vaan, että mikä järki on tulla niitä vaihdattaan klo 10-16 välillä kun kaikki työssäkäyvät on töissä! Eikä siinä siis muuta jollei ois lemmikkieläintä, mutta ne äijät ei tuu sisälle jos siellä on yksin rottweiler vastassa. Enkä mä nyt kyllä yhtään ihmettele. En mäkään välttämättä menis jollen tuntis. 

Meijän hurja vartija.

Janne ei pysty noi vaa irtautuu töistään ja mulla on huominen päivä ihan täys asiakkaita. Sain nyt kuitenki hoidettua niin, että mies tulee poistattamaan kahvan kahdeksan jälkeen aamulla, niin saa olla ite paikalla, ettei toi yks söis sitä miestä ton luun sijasta. Hoho.

Kastrointi

Viime perjantai oli kaikinpuolin jännä päivä, ja sillon käytiin Rufus kastroimassa. Huono mieli oli ihan hirveä kun oli tunne, että mitäs hittoa mä tolle koiralle oon tekemässä, mutta oon kyllä sitä mieltä että se on ollu hyvä juttu. Oltiin molemmat Jannen kanssa vapaalla, kun oli menoa jo aamusta ja päivällä koira vietiin Raision kaupungin eläinlääkäriin, mikä sijaitsee Paikkarissa. Ollaan meinaat koira rokotettu sielä aina ja oltu tosi tyytyväisiä. Ainoa mikä siinä paikassa on, että sieltä on tosi vaikeeta saada ketään kiinni. Sen jälkeen kuitenki kaikki on sujunu aina tosi mutkattomasti. 

Sinne jätettiin poika rauhotuksen jälkeen hyviin hoiviin. Enkä tiedä mikä mua vaivas, mutta muutamat tipat valutin kun ulos sieltä päästiin, vaikka tietää että toinen on vaan rauhotettu ja siks niin rauhallinen ja uninen, mutta joku siinä on. Ehkä se huono omatunto siitä, että toinen ei tiedä mitä on tapahtumassa. Ja tää nyt oli kyllä eka kerta mun herkistelyjen, että sen sanottakoot. En tosiaan ole muutenkaan mikään herkkis, en itke elokuvia katottaessa ainakaan jos joku muu istuu vieressä tai muutenkaan moni ei voi sanoa nähneensä mun itkevän. Enihau, puoltoista tuntia ja poika oli jo reippaana vastassa meitä. Pientä tokkuraisuutta ja ihmettelyä kaulatötsästä, mutta muuten hyvin.

Rufus oli jo illalla hyvässä ja suht reippaassa kunnossa, se tötsä aiheutti vaan päänvaivaa ja marttyyrimäisyyttä. Sielä istuttiin nurkassa eikä voitu liikkua mihinkään. Ei onnistunu kävely, ei juominen, syöminen eikä mikään muukaan.

Ei pysty, ei kykene!

Istuttiin vaa ruokakuppien edessä sen näkösenä et "sä et oo tosissas!". Olin mä. Edellisiltana otettii tötsä pois, kun se oli niin runnottu ettette uskokkaan, puremajälkiä, kolhuja, paikkailuja jesarilla ja uskomaton määrä paskaa ja kuolaa. Oli oikeen ihanaa, kun toinen tulee sillä sänkyyn ja vie ensinäkin kolminkertasen tilan, että melkeen luovuttaa ja ite nukkuu sohvalla.

Miähet <3

Eipä kai tässä ollu muuta ihmeellistä tällä kertaa, ootellaan vaan että tikit sulais ja haava paranis kokonaan, ehkä viikonloppuna päästäis jo vähän johonki koirapuistoonki käymään. 

Ainiin, mun kengät on tullu ja pitäis mennä ne vaan hakemaan, sovittaa sopiviksi ja jäädä odottelemaan kylmempiä kelejä! <3

Liikuntaa ja kenkäangstailua

Kävin viime tiistaina tosiaan uimassa ja ostamassa itelleni bikineitten yläosaa. Change:sta löysin ja ah, enpä osta enää mistään muualta mitään rintavarustukseen liittyvää. Kyllä ne osaa ja kattoo sen oikean koon mikä sulle on hyvä. Mun kuppikoko nousi kolmella siihen mitä oon ite käyttäny vuosia. Huh. Eikä kyllä ihme, että istuu ko nakutettu!

Sain uitua 1250 m ja vesijuostua 250 m. Se vähän jäi puolitiehen kun ne mammat ja papat valtas sen radan, niin päätin suosiolla väistyä. Tänään pitäis serkun kanssa mennä illalla, kun pääsee työstään irtautumaan. Ja se Kaarinan uimahalli oli sitten se uimahalli mihin tuli päädyttyä hinnan ja aukioloaikojen vuoks. Sekin on ihan kiva, että naisten pukuhuoneesta on noin 1,5 m altaaseen, plumps, äkkiä veteen piiloon. Ho-ho.

Sitten meidän teiniangstiuhmaikäseen rakkauteen. Sen vois joku ottaa vaikka viikoks hoitoon, niin sais pienen hermoloman sen touhotuksista. Se on nyt jossain viikossa vetäny mun kolmen parin kengistä toisen parin. Että niin, jos mua näkee eripari kengillä tuolla kaupungilla, niin ei tarvii sitten ihmetellä miks. Ja tänään aamulenkille lähdössä se sitten vielä päätti oksentaa yksille toisille kengille. Voi kiitoksia. Edessä taitaa olla lähtö kenkäostoksille, ja Janne tykkää hyvää. Vaikkakaan se ei oo sanomaan mulle kengistä mitään, kun ite omistaa varmasti enempi kenkiä kun minä yhteensä.

Himoitsen noita yksiä s.Oliverin talvisaappaita. Ne on kyllä Zalandolta eikä tekis mieli sieltä mitään tilata kun voin vaan niin paljon vihata niitä niitten mainoksia, että luoja!  Taidan nyt kuitenki taipua ja tilata nuo..

http://www.zalando.fi/s-oliver-talvisaappaat-harmaa-so211c05w-102.html
Voi ihanat. Tulis se syksy ja talvi jo!

Aamuset ja kuulumisia

Juttua siitä Aurafestin bodypaintingista oli keskiviikon Aamusetissä. Päästiin oikeen nimeineen koreilemaan niiden sivuille. Ihan kiva.

Viikonloppuki oli ihan jees, pe oltiin pikkuveljen armeijaavalaa katsomassa Upinniemessä, kun pojasta tuli matruusi. Kuuma pilvetön päivä näky myös haittaavan alokkaita, kun niitä tipuskeli kesken valan ykstellen pikkuhiljaa pois. Kaipa se asennossa seisominen on siinä kuumudessa ei niin herkkua. Itelle iski siitä silmien siristelystä aivan kamala migreeni. Olin meinaa niinkin fiksu, että jätin aurinkolasit kotiin. Otin lääkkeen ja nukuin jonkun tunnin päivällä. Pääsin kotiin joskus puol seiskan aikaan ja menin samantein nukkumaan kun Janne teki jotain hiton liekkisiipiä, enkä voi sietää sitä hajua varsinkaan semmosessa päänsäryssä, kun muutenki olen nii hajuherkkä. Jane tuli jossain vaiheessa herättelee, että "Henna jos meinaat aamuun asti nukkua, nii tuu nyt ees iltapesulle, kello on puol 11". Nousin tosiaan varmaan puoleks tunniks, otin uuden lääkkeen ja nukuin puol 9 asti aamuun. Olo oli aika perkeleen tokkurainen, mutta päänsärky ainaki oli poissa! Että sekin selätetty, jes.

Lauantai meni äitin luona ollessa, kun oli tehny ruokaa ja leiponu. Sunnuntai meni kun mun serkku tuli käymään, syötiin tortilloja ja katteltiin paskoja ohjelmia. Nyt mennäänki taas maanantaissa ja yritän jaksaa työpäivän loppuun. Illalla pitäis lähteä Rufuksen kanssa treeneihin Raision Haunisten kentälle, kun siellä on Suomen Rottweiler yhdistyksen Turun alaosasto ja ne järjestää siellä aina syksyllä ja keväällä kaikenmaailman koulutuksia. Itse ollaan ihan perus arkitottelevaisuudessa. Ollaan siellä molemmat paikalla, mutta ite oon kentällä ja Jane enemmän hengessä mukana kuuntelemassa oppeja ja poimimassa niksejä.

Huominen on vähän sellanen, että katon nyt loppu päivän pidänkö sen vapaana. Tänään täytty mukavasti tää ja keskiviikko päivät, mutta huominen on pikkusen tyhjä. Ja vähän sitten yritinki pitää sen tyhjänä että tarjoilin keskiviikkoa tiistain sijaan. Mulle kun on pitkään pitkään ollu hinku uimaan ja ottaa se viikottaiseksi tavaksi, niin meinasin, että jäis noi saleilut ja jumppailut ja ostaisin kymppikertakortin uimahalliin, kun sielläkin on niitä vesijumppia mitä haluaisin kokeilla. Jos huominen pysyis vapaana, niin mun päivän plääni taitaa olla uikkareiden osto ja uimaan lähtö. Punnitsin eri Turun seudun uimahalleja aukioloaikojen ja hintojen mukaan, niin tulin siihen tulokseen, että Kaarinan uimahalli ehkä olis se parhain ratkaisu, varsinki kun puhuin ideasta serkulle, niin innostu kovin mukaan tulemisesta, mutta mun pitäis aina hänet sit hakea, niin joku Raision Ulpukkakin on sitten aivan väärässä suunnassa jo. Impivaarakin olis ihan toimiva sijainnin suhteen. No katsoo nyt mihin loppujen lopuks päädyn. Ja huominen riippuu siitäkin onko mulla auto vai onko se Janella töissä, vaikka kyllä bussilla pääsee joo, mutta oon jotenki kovin huono niitä käyttämään vaikka käytänki. En mielelläni lähde niitten kanssa eri puolille kaupunkia monen bussin kanssa, ko tuntuu nii hiton aikaavievältä. Ja kun en oikeen tiedä mistä uikkareita itelleni meinasin, pitää kuitenki johonki kunnon liikkeeseen mennä missä saan palvelua, kun tää mun rintavarustus nyt on aina ollut tämmönen hiton ongelma! Ei tule kuuloonkaan mitkään H&M:n, Stadiumin tai muiden vastaavien bikinit. Alaosat on jees, mutta ei mee yhdetkään yläosat ja jos menee, niin tukea ei löydy yhtään. Todella ihanaa. Oikeen probleemos. Toivottavasti huomenna olis tää yks huoli vähemmän.

Rufus Maxim 1 vuotta!!

Rufus täytti edellis sunnuntaina 4. päivä 1 vuotta!! <3 Mun pikku poika. Rakas. Vietettiin se päivä mökillä, vaikka oliki vähä harmaampi päivä nii se ei menoa haitannu.

Jee, isi heitteli palloa katolle

Maksalaatikko-HKBlöö-kakku. Omnom <3

Ollaan tässä enempi ja vähempi mietitty pojan kastroimista, kun ei näyttelyt kiinnosta eikä ole kuitenkaan aikomus pentuja teettää, niin että josko sitten helpotettais koiran kun meijänkin elämää. Tänään sitten sain kiinni meijän käyttämästä eläinlääkäristä tädin ja hänki oli sitä mieltä, että se kannattaa tehdä nyt ennen kun on tullu mitään pahoja toisille uroksille rähinöintejä yms tapoja. Joten se on nyt sitten 30.8. ja valitsin varta vasten perjantai päivän, että saadaan olla pojan kanssa sitte koko viikonlopun, ettei tartte heti yksin jättää. Huui, katotaa miten menee ja mitäs se siitä sitte tuumaa. Kuha ei oo vihanen mulle.

Koirapostia

On ollut aika koiratäyteinen viikko, tai ainahan meillä on, mutta nyt on nähty muutamia koirakavereita ja ollut jopa kamera mukana näissä tilanteissa. Viime keskiviikkona nähtiin taas Hellu Tanskandoggia, oikee rakastavaiset. Aww.

Perjantaina käytiin etsimässä Uittamon/Ispoisten koirien uimaranta ja se olikin aika kummallisessa paikassa, mutta pienten tsombailujen jälkeen se löyty. Rufuksen siskon omistajien kanssa sovittiin, että lauantai illalla reffataan jossain rannalla, ja kun Ruissalossa rokkailtiin koko vkl, niin ei ollu varmaa pääseekö sinne ajelemaan vapaasti, niin päätettiin mennä tonne Uittamoon. Enkä nyt välttämättä olis halunnu koiran kanssa mennä kännisten ihmisten sekaan. Ja tykästyin tohon Uittamon rantaan, kun se on paljon rauhallisempi, vähän pienempi kyllä, mutta nyttenkin oltiin vaan me, niin hyvinhän sinne sillon mahtuu.

Sisarukset

Sunnuntai vietettiin Aurassa, kun tuo lämpötila nousi taas aika kivoihin lukemiin. Käytiin Honkkarista hakemassa Rufukselle tämmönen lasten uima-allas, kun se ei oikeen tohon noitten altaaseen pääse. Eikä se välttämättä nyt kovin mukavaa oliskaan, kun olis vesi täynnä hiekkaa ja mustia karvoja. Joten sai poika ikioman lilluttelupaikan.

Rufus niin tykkäs tosta altaasta ja sielä käytiin välillä viilentymässä ja välillä juomassa. Oli vaan pirun kylmää, lämpötila oli joku 13 astetta. Altaassa onneks sentään 25 astetta ja pääs itekkin uimaan ja saunomaan.

Rufus saakin nauttia ens viikon ulkona olosta ja lilluttelusta, kun tiistaina muutetaan muutamaks päiväks anoppilaan, meille kun tulee remppamiehet tiivistämään ulkoseinät. Kaikista ulkoseinistä pitää olla huonekalut 1,5 m irti. Että niin, voipi tulla pikkasen ahdasta. Lisäks kun ei tiedä ollenkaan mitenkä Rufus siihen, kun me ei olla kotona ja sisälle tulee ihan tuntematon mies ja ihan että uskaltaako ne sinne edes tulla. No nyt ei kuitenkaan tarvii semmosta miettiä. Anopillakin on loma, joten koiralla on muutakin seuraa siellä kun vaan kissat. 

Väsynyt poika viikonlopun jälkeen

Uusi lelu

Rufus sai uuden pehmolelun ja kestihän se noi kymmenen sekuntia kun sille oli ilmestyny pyllyreikä ja noin minuutti kun oli sisuskalutkin jo ulkona. Muistu taas mieleen miks sille ei kovin usein osteta muuta kuin tennis- ja jalkapalloja. Niillä sentään kopitellaan hetki ennen tuhoamista.

Superpostaus

Sanottakoon näin alkuun, että nyt tulee postaukseen pituutta. Lähinnä kuvista, kun en jaksa miettiä kirjotettavaa.

Elikkäs, pe aamusta lähdettiin Auraan Janen vanhempien luokse. Porukkaa oli riittävästi, tais meitä sielä kokonaisuudessaan olla semmoset 15 ihmistä. Seurusteltiin, syötiin, juotiin, pelailtiin, uitiin ja saunottiin. Perus jussi siis, mutta todella onnistunu. Ainoo mikä mua vähän huolestutti oli se että kaikki mahduttais johonki nukkumaan, mutta mahduttiinhan me hyvin ja sai jopa nukkua rauhassa.

Poikien kopittelua

Se kiinnosti

Golf-turnaus

Otettiin golf matsia, noilla on tuola iso piha ja sen päästä päähän oli kenttä. Reiät oli molemmilla puolilla ja se kuka ensimmäisenä olis takasin alkupäässä on voittaja. Alku näytti mun osalta hyvältä, mutta puolvälireiän kohtaa pelleilin niin kauan, että suurin osa oli jo melkeen maalissa. Kyllä söi ihmistä. Onneks ihan huumorilla, vaikken ookkaa ehkä se paras häviäjä. Mölkkyäkin porukkha pelaili myöhempää, ite en jaksanu tähän osallistua, mutta Rufus päätti tehdä stopin tyhmälle pelille ja vei heittokapulan. Se oliki seuraavan puolen tunnin leikki kun yritti sitä saada sen suusta pois.

Lauantai aamupäivästä jätettiin muut jatkamaan juhlimista ja ite suunnattiin meijän mökille, jossa sitten oli mun äiti ja häne miehensä sekä mamma. Uitiin, grillattiin,  juotiin ja pelailtiin sielläkin, tosin korttia ja sisällä, mutta kuitenkin. Meinas hyttyset syödä hengiltä!

Meijän juhannuskokko grillissä

Sunnuntaina päästiin vihdoin kotiin. Kunnes tuli mieleen, että vois lähteä Helsinkiin maanantai päiväks, kun mullakin oli vapaata. Aamulla vietiin koira mamille hoitoon ja nokka kohtu stadia. Meni se päivä ihan kiertelyks, katteluks, osteluks ja syömiseks. Ja se meillä noissa aina pointtina, että pääsis vaan vähän johonkin muualle käymään ja kun ei meillä täällä Turussa oo kovin montaa liikettä mistä Janne sais vaatteensa ostettua, niin sielä niitä on muutama enemmän. Ja ostihan se muutamat housut. Mäkin hamstrasin taas itelleni muutamat korvikset, kengät ja topin.

Ollaan Helsinkiin mentyä nyt muutaman kerran jätetty auto Hanasaaree mikä kai mun tiedon mukaan on jossain Espoon rajalla päin, kun siellä on hyvin parkkipaikkoja ja ilmasia vielä. Siitä bussin kanssa Kamppiin ja matkaan kuluu joku 5 minuuttia. Kierreltiin Kampissa, Kluuvissa ja muuten vaan keskustassa.


Kotiin tulomatkalla oli taasen kerran pysähdyttävä Kasvihuoneilmiössä, linkki. Jeeeij. Janne oli kyllä eri mieltä, kummallista. Ollaan ihan pienestä asti sielä aina pysähdytty jalottelemaan. Ja jollei joku tiedä, niin se on sisustustavaratalo, jonka yhteydessä on kahvila. Siellä on tavaraa niin kuun ja taivaan väliltä, ihan kaikkea mitä kuvitella saattaa, huonekaluja, sisustuskrääsää, keittiötarvikkeita, armeijakamaa, pelejä, kirjoja ymsyms. Siellä kahvilassakin oli ennen kaikissa pöydissä ja tuoleissa hintalaput ja ne oli ihan ostettavissa, mutta nyt sielä oli hieman värikkäämmät ja yhtenäisemmät kalusteet aiempaan verrattuna. Oi, ja oli siellä pupujakin. 

Kannattaa tosiaan käydä kattomassa jos meinaa ajaa ohi. 1 tietä mennessä käännytään liittymästä 20, ja se poikkee siitä noin kilometrin verran. Voi yrittää saada miehensäki mukaa katsastelemaan, mutta varaudu tylyyn mulkasuun ja nähtävät ilmeet voi olla jotain tämmöstä..

Kiinnostaa ko kilo paskaa!

Kannattaa kuitenki yrittää!

Piti jo eilen ja edellispäivän kirjotella, mutta edellispäivän töitten jälkeen oli kukka- ja ruokakaupassa käynti ja illalla lähettiin, kun kuuma oli, Ruissalon koirien uimarannalle temmeltämään jotta vähä pääsis poikaki viilentymään. Kotona oltii taas lähempänä yheksää illalla. Eilinen mulla oli taas tämmönen koiraulos-töihin-koiraulos-jumppaan-koiraulos-suihkuun-nukkumaan-päivä. Aamu alko kivasti puol seiskalta ja olin mä silleen kotona että sain jopa istahtaa ja hengähtää klo 23. Se on tota heti, kun toinen osapuoli on pois. Ja hatun nosto niille, jotka tekee tota joka ikinen päivä, huhhuh. Toiki koira kun ei vaan tyydy mihinkään pikku kiertelyyn vaan se pitää olla kans asiallisen pitunen lenkki. Puoltoista tuntia me ehdittiin ulkona olemaan, kunnes sainki juosta taas eteenpäin. Ja tää kuumuus osaa viedä kyllä mehut ihmisestä, että kaipa tää tästä, ukkosta odotellessa!!