Ikearoinaa

Käytiin eilen iki-ihanassa Ikeassa hamstraamassa taas helvetin kestävää lastulevyä kotiin. Pitkään ollaan pohdittu uutta tv-tasoa, kun vanha on taipunu mutkalle tvn painon takia. Sama homma tapahtunu sivuseinällä olleelle hyllykölle, kun ollaan laitettu rullat alle, mutta vaan päihin kun ei olla sitte tajuttu laittaa siihen keskelle niitä myöskin. Tällä kertaa ostettiin mustat tasot valkosten sijaan, kun on muutenkin seinät valkoset nii uppoo niihin inhottavasti. Tv-tason päälle ostettiin vielä Lack-hylly, kun Jane haluaa jonkun keskikaiuttimen siihen.. hohhoijaa. Muutenkin olen tota hiton kotiteatteria ja niitä mohlokaiuttimia vastaan! Joo kotiteatteri on ihan jees, mutta ei se oikeen kerrostalossa aiheuta mulle kun vaan stressiä siitä, että koska siitä tulee sanomista naapureilta!

 

Tossa samassa paikassa toimi ennen samanlainen hylly, mutta yks rivisenä ja valkosena, jossa oli pyörät alla. Ostettiin tohonkin pyörät, mutta jotenkin se näytti myös ihan hyvältä ilman niitä pyöriä, eikä sinne alle vieri koko aikaa kaikki pallot eikä kerää pölyä.

Jane sai hänen keskikaiuttimensa tonne ylös ja on nyt tyytyväinen. ..Hiton mohlot. Niitä on nykyään vaikka kuinka siroja ja pieniä kaiuttimia, mutta eheeei, meijän Janne menee ja ostaa ne suurimmat! Onhan noi nyt jo muutaman vuoden vanhat, mutta silti! 

Mä taasen sain aikaseks ton rottinkikarkun kannen käännön. Irrotin ton kannen ja ruuvasin saranat sen oikeelle puolelle, joten se nurja sekä ehjä puoli jää nyt näkyviin, kunhan Rufus jättäis sen nyt vaan rauhaan!

Eilen löydettiin Guitar Heron kitara ja tuli vähän tyypattua, niinkun kuvastä näkyy. Jaksoin sen kolme biisiä eikä enää kiinnosta. Että sen verta hyvä peli sekin. Toi tv-taso on siitä hyvä, kun saa kaikki kamat ovien taakse piiloon. Keskilaatikoihin sain kaikki pelivehkeet ja dvdt pois silmistä. Näkyyhän noista huurretuista laseista hieman läpi, mutta se nyt ei haittaa yhtään. Noi vähäavonaiset laatikot kyllä pikkasen häiritsee,  mutta ehkä niihinki silmä tottuu hetken päästä. 

Sitte tuli ostettua tommonen sylituki läppärille, kun meillä ei ole tietokonepöytää, kun en halua semmosta mihinkään. Meilläki on vaan läppäri ja tabletti ja niitten kanssa tulee sohvalla aina pyörittyä, niin mitäs me sitte jollain pöydällä. Ärsyttävää on vaan se, kun se kone kuumenee eikä varmaan tee sille kovin hyvää maata sylissä pitkiä aikoja, nii nyt pääsee sitte ilmaki liikkumaan koneen alla. Oli aika pirtsakan värinen.

Mökki

Viikonloppu meni mukavasti mökkeillessä. Oltiin perjantaina töitten jälkeen mökillä uimassa ja ois voinu sillon jo yöks jäädä, muttakun oli jumppa varattuna lauantai aamuksi, niin kotiin yöks ja aamulla salille jonka jälkeen matka jatkus takas mökille. Meijän lisäks siellä oli mamma, eno sekä Memmi- ja Janne-serkut. Onneks oli ihana ilma ja kuuma nii kutsu ranta, aurinko ja muutama siideri. Ja mikäs nyt tiettykään vois olla sen lepposampaa.

Rufus on niin onnessaan ko pääsee mökille ja varsinki rantaan, kun pääsee temmeltämään sielä vedessä. Vissiin kiinnostaa ja vähän pelottaa se vesi, kun ollaa vähä varovaisia, mut joka kerta se on uskaliaammi sinne vetee menny ja la oikee hyppäs laiturilta. Sit kun ite menee uimaan, niin se jää siihen laiturille vinkumaan. Joka ehkä on ihan hyvä vaan ettei hyppää päälle tai tuu uimalla kohti, vois olla vähän zeeprana naarmuista sen jälkeen. 
 

 Illalla pääsi vielä saunaan niin avot, se päivä oli täydellisesti pulkassa.

Liikuntaa

Aiemmin puhelinki sitä, että oon yrittäny Janea saada mukaan salille tai jumppaan jo pidemmän aikaa. Mentii torstaina ekaa kertaa yhessä ja siinä ko juteltii kassaneidin kanssa ni saatii houkuteltua Jane mukaa syvikseen. Hoho. No mutta, se vetäjä oli aivan perseestä eikä se ollu syvävenyttelyä kyllä nähnykkään, kun oli tyyliin jotain balancemaista, ihme asentoja ja taivutuksia, että se siitä. Jos tää tyyppi pitää sitä edespäin, nii kyllä jää mun syvikset käymättä!! Hittovie et harmittaa.

Lauantaiks olin kuitenki varannu puolen tunnin Cxworxin, jossa keskityttiin keskivartaloon ja kyllä on pakarat ja vatsalihakset hellänä ollu. Ja kun mulla tosiaan on nää lauantait vapaat, niin pääsen tähän mukaan ja aion mennä monena muunakin lauantaina. Tykkäsin kovasti. Joten tulee lisäks tähän mun pumppicombatti vuorotteluun.

Jane tosiaan tuli sit siks aikaa salille ja huomataan ettei oo hetkeen mitään tehny, nii sai vissii kädet tarpeeks tehtyä puolessa tunnissa, kun eilen valitteli käsien järkyttävää kipeyttä. Meillä on täks illaks pumppi varattuna, mut täytyy kattoa tuleekos toi mies nyt sitte mukaan jos kädet on ihan hellänä. Yritän mennä keskiviikkona uusiks jollen ite oo kovin kipeä, nii vois tulla sitte sillon mukaan.  

Tässä taas toukokuun liikkumiset. Viimeisen combatin jälkeen meni kortti vanhaks ja latasin sen vasta kesäkuun alussa, kun enpä ois kamalasti ees mihinkään ehtiny taikka jaksanu niitten työpäivien jälkeen lähteekkään. 

Mulla on ruokavalio lipsunu jonkun verran tässä viimisen kuukauden aikana että aijai, nyt pitää ottaa taas tiukka ote siihenkin hommaan. Tia on kyllä tulossa viikonloppuna tänne ja katsotaan mites meijän ruokavalio sillon menee. Voipi olla ettei sillon mietitä vaan sillon nautitaan! Voi olis jo perjantai.. kyllä se sieltä onneks nopeesti tulee.

Kesäpuuhaa

Ooi mitä kelejä! Niin olisin jossain muualla, kun neljän seinän sisällä. Sen verta itsekäs olen, että pidän kyllä kesälauantait liikkeen kiinni, niin saan jopa kaks peräkkäistä vapaapäivää! Se on jo lomaa, kun en muunlaista lomaa tuu pitämään. Viikonloput oon ajatellu yrittää päästä aina mökille edes päiväks vaikkei sitten yöks jäiskään. Onse Rufuksellekin mukava päästä johonki muualle kun kuumaan kerrostaloasuntoon. 

Eilen käytiin Jannen porukoilla kattelemassa että talo on pystyssä, kun itse huitelee jossain Italiassa. Onse vaan niin epäreilua sanon minä. Kelpais itselleenkin, vaikka mä jotenkin olisin halukas ottamaan jonkun viikon lomaa, vuokrata asuntoauton ja lähteä kiertelemään Suomea. Niin vähän on meinaa tullu tätä omaa kotimaata nähtyä, että mielummin lähtisin tänne kiertelemään, kun esimerkiks johonkin muualle eurooppaan.

Päästän taas luovuuteni valloilleen, kun nappailen kännykällä kuvia liikkuvasta autosta. Se on kivaa sillä hetkellä, myöhemmin tulee ärräpäitä kun saa poistella kaikkia tärähtäneitä ja heilahtaneita kuvia semmoset viiskymmentä kappaletta. No ainaki saan nauttia siitä hetkestä!

Yks serkuista ja häne miehensä asuu Norjassa ja on ollu puhetta myös jos sinne lähtis jokskuks viikonlopuks, ne ajomatkatki vie vaan muutaman päivän, että pitäis melkeen taas viikko siihenkin varata, enkä tiedä onko mulla semmosta mahdollisuutta ainakaan tänä kesänä. Ehkä taas joskus tulevaisuudessa sekin. Niinku kaikki muutki hommat.

Näin kesän tulon myötä taikka sitte muutamien hiljasten työpäivien vuoks oon taas innostunu noita griddlerssejä, eli japanilaisia ristikoita täyttelemään. Niitä jaksaa aikas ja sitten se taas jää ja myöhemmin joskus taas innostuu. Joskus aikoinaan tää kyseinen serkku mut näihin tutustutti joskus vuosia vuosia sitten ja on ollu kyllä hyvä juttu, kun noi normaalit ristikot taikka sudokut ei muhun iske. Tai sitten on vaan liian tyhmä niitä täyttelemään..

Oon näitä tulostellu netistä, kun en oo saanu aikaseks lähtee kauppaan ostamaan lehteä. Saa niitä netissäkin täytettyä, mutta se ei jotenkaan oo se juttu näissä. Noita lehtiä on kyllä kotonakin jonkun verran, mutta pääosin jo täytetyt ja ne vaikeimmat tekemättä ei välttämättä kauaa innosta. Nää on ollu kyllä ehkä parempi vaihtoehto siltä kantilta, kun ei ole vastauksia missään, kun taas lehdessä on vastaukset niin kyllä sieltä tulee tiukan paikan tullen katsottua sen vertaa, että pääsee taas etiäppäin. Nyt on tullu alotettua ns mahdottomia ja päästyä eteenpäin pitkän junnailun jälkeen. Että jee. 

Nyt jatkuu työt ja illalla rentoutumaan syvävenyttelyyn. Sinne hikiseen kuumaan saliin.. Joten nauttikaa te lomalaiset ja kaikki jotka saa viettää kesäänsä ulkona! Olen niin kateellinen teille!

Kirputtelua

 

Löysin viikonlopun kuvista tämän, missä näkyy sen päivän asukokonaisuus, kenkinä oli ihan ballerinat, kun en oikein ole jalkojani totuttanu noihin korkeisiin korkoihin.  Asu nyt ei ihan oo tavallinen valmistujaisjuhla-asu, mutta ne oli kuitenki ihan perheen sisäset, niin sillä ollu niinkään väliä. Mekko on tosiaan parikolme vuotta vanha One Waystä kai muistelisin. Se sattus olemaan ehkä ainoita mekkoja mun kaapissa mikä vielä suht istus päälle, pieniä virityksiä saatiin kyllä tehdä, että päästiin ovesta ulos. Voisin tietty vaikka ihan alottaa lähtemällä ostamaan sopivat rintaliivit jostain kunnon liikkeestä, josta saisin jopa apua, ettei tartte itte summa mutikassa niitä valita. Se ei kuitenkaan onnistu.

Tänään kuitenki lähdettiin extempore kirppiskierrokselle serkku-Emmin eli memmin kanssa taas pitkästä pitkästä aikaa. Sen kanssa kirppailu on ollu vaan sangen ärsyttävää, kun yleensä mä olen tehny ne löydöt ja monesti en oo saanu tissejäni mahtumaan niihin vaatteisiin, on ne siis päätyny memmin koriin. Tällä kertaa, vihdoin, mä otin sen jättämiä vaatteita! Onse kiva mahtua vaatteisiin, kun yleensä noilla kirpuilla ainakin mun löytämät vaatteet on sitä perus S-M / 38 kokoa. Se tietty on aina riippunu ihan vaatteesta itestään mikä menee ja mikä ei, mutta yleensä kaikki paidat ja takit on tehty jollekkin pienitissiselle, mutta kun on omannu semmoset kivat mohkulat, niin niitä onkin kiva yrittää änkeä erilaisiin kolttuihin. Ehkä tommoset asiat onkin sitten takanapäin!

Ehdittiin tosiaan käymään vaan länkkärin Kirppis-Center läpi, kun harmittavasti noi paikat sulkee ovensa jo kuudelta. Ja jos sattuu pääsemään aina viideltä, niihin ehtiminen vaatii jonkin sortin teleporttaamista. Lähdin tänää kuitenki siinä puol neljän paikkeilla, nii päästii rauhassa kiertää tää paikka. 

Oli kyllä taas onnistunu reissu, harvoin kyllä lähden sieltä ilman mitään kotiin, aina sieltä melkeen jotain löytyy. Ja on kyllä tullu ostettua floppejakin, kun eihän tää maksa kun muutaman euron ja sinne ne jää kaapin pohjalle. Onhan sielä myös niitä aivan kamalia soppeja mihin päin ei viitti edes silmiäs kääntää, mutta niitäkin kun kiertelee monet kerrat, tulee sellanen pienimuotonen tatsi, jotta näkee mistä sitä hyvää tavaraa vois löytyä. Itse kuitenki tullu käytyä vuosia, enkä edes osaa sanoa montako vuotta, kauan. 

Mukaan tarttus seuraavia:

Vero Modan takki, ihanan pussimainen mikä peittää kivasti perseen ja reidet, 6e

Onlyn lyhyt kiiltäväkankainen takki, näyttää kuvassa nahkatakilta, ei onneks ole sitä, 5e

Zaran musta mekko edestä

Takaa

On ihan olkatoppukset, mitkä ihanasti koristeltu paljetein, 3,50e

H&M: musta mekko, joka nyt ei tosiaan pääse oikeuksiinsa henkarista riippumalla. Muotolinja alhaalla on ihan suora, mutta pussittaa hieman lantion kohdalta, 4,50e

Vero modan mustat vetoketjutaskulliset housut 4e

Capri leggingssit, jossa pitsi reunus. Käytin näitä jo viime kesänä ja ostin nyt lisää, 2,90e

Kiiltävä pintainen musta vyö, en tiedä kenen vyö mahtaa olla kun on aivan lukematon, 1e

Ostin lisäks yhden kirjasoppaan 2e, jota nyt en sattuneesta syystä kuvannu. Mutta tosiaan nämä mun ostokset teki yhteensä 29 e. Ei kyllä ollenkaan paha sanoisin. Pitääkin päästä lähtemään Manhattanin Kirppis-Centterille heti vaan kun töistä ja kiireistä kerkiää!

Ois kiva tietää mitä mieltä ihmiset on ylipäätään kirpputoreista, meinaa ne jakaa ihmisten mielipiteitä aika paljon. Jos niistä on tosiaan ennakkoluuloja, niin kannattaa lähteä käymään ja kokeilemaan. Eikä se eka käynti kyllä välttämättä ole se kaikkein antoisin. Myös kirppareissa on niin paljon eroja! Ite tykkään käydä länkkärissä, koska on se on hieman pienempi ja siistimpi. Kun taas Manhattanilla oleva on niin suuri ja sotkuinen, että siellä saa todella ettiä niitä löytöjä, jos niitä edes eteen tulee. Aikaakin noissa saa kulumaan mukavasti jos on sillä päällä, että jaksaa kattella ja ettiä. 

Ainiin ja psst, mä taisin saada Jannen lähtemään edes kokeilemaan mun kanssa body pumppia! Yay!

Pientä purnausta olkaa hyvät

Voi huh mikä viikko takana! Eipä aika oo riittäny muuhun kun töihin ja tarvittavien asioitten tekemiseen. Mukavat kymmenykstoist tuntiset työpäivät ja sen jälkeen juoksemista myllyssä, ikeassa ja kaupungilla. No mutta, eihän näitä kiireitä mulle tee kukaan muu kuin minä ihan itse. Salille käymiseenkään en oo uhrannu edes ajatusta, mutta tänään lataan korttini ja riennän pumppiin ja keskiviikkona combattiin. Viikon aikana on tullu kyllä syötyä todella epäterveellisesti ja puntarikin oli kilon verran sitä mieltä. Masishan tommosesta tulee. No nyt sitten se 6 kiloa karistettavana ja syksyyn mennessä ois tarkotus olla toikin poies. Sittehän se työ alkaa pitää nuo kilot poissa,.. pääsis tosin nyt ensin siihen tavotepainoon edes.

Lauantaina juhlittiin valmistuneita! Veli valmistus levyseppähitsariksi ja lähtee kohta inttiin. Onsekin vaan niin iso jo. Muistan vaan sen pikku pellavapään, jolla tais olla jotain vihanhallintaongelmia ainakin mua kohtaan. Se kun suuttu, niin siitä oli kyllä leikki kaukana ja mielellään kaikki kättä-pitempää-tavarat jossain tosi kaukana. No onneks on rauhottunu ja rento meininki tänä päivänä. Ja kun miettii, että kellä sisaruksilla ei olis niitä riitoja, enkä sano et olisin sen kaverin päästäny ite kovin helpolla. 

La iltana vielä suuntasin Iralle, kun suoritti ittelles lakin iltalukiossa. En tuntenu sinne mennessä ketään, mutta oli kyllä loistoilta kaiken kaikkiaan. Se on aina kiva tavata ja tutustua uusiin ihmisiin ja varsinkin ko ihmiset osottautuu mukaviks!

Ja tästä tulikin mieleen muutaman sen illan puheenaiheet, meinaan ainakin hymiöt. Radiosta satuin kuulemaan jonkun mielipiteen siitä, että nykyään somessa voi sanoa ihan mitä vaan vaikka vähän negatiivistakin, kunhan perään lisää hymiön. Se kuittaa  kaiken vitsiksi taikka ei-niin-vakavaksi. Itse satun olemaan vähän sitä sorttia ettei tule noita merkkejä käytettyä. Nykyään käytän ehkä kuitenki sillon tällön, kun joskus nuorempana ei tullu mieleenkään. Ja jos jossain sellasen merkin laitan, se ei tule luonnostaan, vaan se tulee tiedostetusti 'No laitetaan nyt sitte' -meiningillä. Kun tosiaan olen kuullu muutamaan otteeseen siitä, että olen niin tyly ja vittumainen ko kirjotan jollekki. Ja miks? Siks etten laita sitä hiton hymiötä! Miksi ei voi kirjottaa normaalia tekstiä ilman, että koko ajan tunkee niitä joka paikkaan, ja niin ettei vastapuoli siitä mitenkään loukkaannu. Jos lähettäjä ite käyttää niitä paljon, tulee niit sillon kyllä varmasti itekki laitettua helpommin. Kanssapuhujat oli kyllä itekkin sitä mieltä, että siitä voi kyllä tulla tyly tunnelma ja he kyllä ajattelee asiaa nyt toiselta kantilta. Irakin sano, että hänellä meni aluks aikaa siihen, että tajus etten käytä niitä, mutten kuitenkaa tarkota asioita millään pahalla ja voin olla kuitenki ihan hyvällä tuulella. 

Ja tästä päästään siihen toiseen aiheeseen, nimittäin ennakkoluuloihin. Ehkä kukaan tässä maailmassa ei olis täysin ennakkoluuloton ihminen vaikka yrittäiski olla. Kuitenkin aivan varmasti joskus jossain tulee tilanne, että onse kuva jostain ja olettaa siitä jotain. On se sitte ihminen taikka paikka, ei sillä väliä, mutta ei tosta kyllä ikinä eroon pääse. Ite kuulun tähän kastiin, että yritän kovin ajatella positiivisesti, vaikka muut ois puhunu mitä. Sillon mä menen itte kokeilemaan ja olen sitte sitä mieltä mitä sitten olen. Ite ajattelen, että suuri osa ennakkoluuloista on kuitenki negatiivisia, eikä sitte mennä ja tehdä jotain, koska siitä on vaan se kuva ettei se ole mukavaa ja sehän se varmaan on ihan perseestä. Ja kyllä, on mullakin paljon ennakkoluuloja eri asioita kohtaan, se on kuitenki eri asia olla tykkäämättä jostain ja juu, sitten voi sanoa ettei tykkää, kun on kokeillu! Jannen kanssa meinaa väännetty monesta asiasta, kun hän ei suostu tekemään tiettyjä asioita taikka maistamaan jotain, koska hän ei kuulemma tykkää. Niin joo ei tykkää, kun ei ole kokeillu. Esimerkiks pumppiin lähtö, kun ei tykkää. Helvetti, tule kokeilemaan ja sano sitte ettet tykkää!

Ennakkoluulosen ihmisen tapaaminenki on jotenki kummallista, että tolla on musta muka joku käsitys, vaikkei olla mitenkään edes tutustuttu! Törmään tähän aiheeseen usein muutamissa jutuissa, ensimmäisenä meinaan Rufuksen kanssa, koska sehän on Rottweiler niin sen on pakko olla aggressiivinen koira joka puree. Toisena työssäni, kun kuitenki keski-ikä asiakkailla on aika korkealla ja se, että olen nuori, tuntuu olevan joillekkin iso ongelma. Hittoako ne tietää mun ammattitaidosta taikka musta ennen kun on kokeillu.  Näinkin olen kuullu 'No vitsi, tästähän tuli tosi hyvä, kun olin ihan varma että saan mennäkotiin ja laittaa ite uusiks oman tukkani'. Ja mistä hitosta sillä oli semmonen kuva sitte, ehkä oon liian nuori tekemään mitään hyvää tai en vaan näytä hänelle tarpeeks oikeelta, mene ja tiedä. Enkä kyllä tiedä edes haluanko tietää. Sen vaan tiedän, että ennakkoluulot on perseestä! Piste.

Boo hoo hoo

Nööy. Nyt on kyllä monena päivänä tullu syötyä erittäinkin epäterveellisesti! Oltiin torstaina Janen kanssa Morrison's-ravintolassa syömässä. Oinomnom, oli niin hyvää. Ja olinki tosi yllättyny, kun olin jotenki saanu kuvan jostain kovin fiinistä paikasta, mutta se oli kuitenkin kaikkea muuta kuin fiini. Tosi rento ja kodikas paikka, ruoka-annokset jumalattoman suuria ja palveluunki olin tyytyväinen, se ei meinaa nykyää ole mikään itsestäänselvyys!

Perjantaina näin vanhoja ystäviä Jyriä, Susannaa ja Nelliä. Jyrin ja Sussun kanssa on tarhasta asti kuljettu yhdessä ja Nellin kanssa ala-asteen kolmannelta asti. Tulee muuten niitten kanssa erittäin vähän nähtyä, mutta ollaan nyt tehty tämmönen traditio, että käydään syömässä muutamien kuukausien välein millon missäkin ja mahdollisesti siitä sitten matka jatkuu hieman yöllisemmäks myös. Viimeks kyllä syömäiltiin Jyrin luona Helsingissä alkuvuodesta, kun käytiin katsastamassa millasessa poikamiespoksissa mies asustelee. 
Nyt kuitenkin käytiin uudelleen tyyppaamassa Siipiravintola ja ainahan yhtä hyvää se on. Tietty kun kaikki on käynyt rasvakeittimen kautta. Ja tällä kertaa me saatiin istua sielä loppuun asti, viimeks meijät häädettiin sieltä pois, kun me vietiin yks syömäpaikka, kun muutkin haluais päästä syömään. Voin vaan kuvitella, että meijän ilmeet oli vähän priceless, eipä oo noin ennen käyny. Ehkä ihan ymmärrettävää, muttei asiakkaan kannalta kovin mukavaa. 

Lauantai päivällä lähettii Jannen kanssa jokilaivoille ennen iltasta keikkaa. Oli nii ihana ilma ja sen huomas siitä ihmismassasta, joka oli tullu nauttii auringosta. Illemmalla sitte suunnattii kattelemaan Sami Hedgergiä Caribialle Sofian ja Rauskin kanssa. En oo ennen päässy miestä katsomaan, mutta nyt olin hyvissä ajoin liikkeellä ja ostin meille liput jo joskus helmimaaliskuussa. Kyllä oli posket ja vatsalihakset hellinä nauramisesta, on se vaan hulvaton. Itellä oli vaan pieni pelko jos joudutaan eturiviin, niin en tosiaan halua joutua mukaan ohjelmaan. Se ois mun kauhu. Pitäis huudellaa vastauksia ja meistä heitettäis vitsiä. Ehkä en sit vaan osaa nauraa itelleni julkisesti tarpeeks, kun tuntuis tosi ahdistavalta tilanteelta. Oltiin kuitenki 9 rivillä, niin ei ollu pelkoa tollasesta. Enkä mä oikeestaan tiedä oisko se siitä vitsin heitosta, muutenkin kaikki tommoset ison massan edessä oleminen ja julkisuus olis kamalaa.

Kuva: carabiaravintolat.fi

Ja yllätysyllätys oli nälkä, kun show loppus. No  hesen kautta jatkettiin Edisoniin. Tais töllöstä tulla jonkun sortin jalkapalloa, kun oli niin jumalattomasti ihmisiä, ettei sinne voinu kuvitellakkaan jääväs. Napattiin sieltä kuitenki Jyri ja Nelli mukaan ja jatkettiin Lehmään.  Muutama muukin kaveri tuli illan aikana mukaan meininkeihin. Paikka oli mukavan tyhjä, vaikka sielä olikin ihmisiä. Kaikki mahtus istumaan ja pääs vessaan ja tiskille ilman jonoja. Ilta meniki mukavasti valomerkkiin asti, vaikkei se aluks ollukkaan mikään tarkotus. Mut mikäs siinä ko mukavat ihmiset, hyvää juomaa ja parhaat jutut.

Onneks ei enää tullu baarin jälkeen käytyy snägärillä, vaikka vähä nälkä oliki. Eikä myöskään onneks sunnuntaina, kun syötiin Raisiossa äitin pöperöitä. Mut muita herkkuja tuli kyllä syötyä sitte illalla, ko Jane alko vinkumaan jotain hyvyyksiä. Y-hyy. Ei kyllä taida vatta ja reidet kiittää yhtään.. Onneks vaaka ei kuitenkaan ollu mua vastaan kaikkien syömisien jälkeen, aina vaan tuntuu, että kiloja tulee pelkästään kun näkeekin ranskalaisen.

Mulla menee tänään salikorttikin vanhaks, enkä tosiaan tänään pääse sinne ollenkaan, kun tulee vielä seitsemän aikaa asiakas. Ihania nää 11h työpäivät. Ja täytyy kattoa koska mä ehdin sinne mennä, että koska mun on järkevä sitä ladata uudelleen. Täytys vaan nyt sitte liikkua muulla tavoin, onneks on kahvakuula ja juoksukengät. Tänään kyl vaan on ollu semmonen löysäpäivä, että oksat pois. Tuntuu etten selviä tonne iltaan asti, kun taju meinaa lähteä pelkästä väsymyksestä. Janne toi mulle onneks ruokaa, kun tuli töistä kotiin vähän aiemmin, kun on ollu kauheessa flunssassa ja lämmössä pari päivää. Kurkunpääntulehduksesta se kanssa puhus, ko tuli lääkäristä. Toivottavasti ei oo tulossa se tauti tähän osotteeseen, nyt ei ois meinaa yhtään varaa sairastella tän tekemismäärän keskellä! Kiitos!